Blogi |

Hahmotelma immersiivisestä VR-tilasta ilman VR-laseja

Tämän jutun aiheet

Blogi

Teksti: Jukka Haveri – jukka.haveri@tampere.fi

Idea

Hahmotelma immersiivisestä esitystilasta ilman VR-laseja: tila toimisi monikäyttöisenä ympäristönä, jossa yhdistyvät museon näyttelytoiminta ja koulujen oppimisympäristö. Se soveltuisi myös koulutuksiin sekä kehittämistoimintaan.

Tilassa voitaisiin kehittää ja testata immersiivisiä pelejä, oppimateriaaleja ja muita elämyksellisiä sisältöjä. Erityisen luonteva sijainti olisi Suomen pelimuseon yhteydessä Tampereella. Oppilasryhmät voisivat toimia testikäyttäjinä, ja heille voitaisiin tarjota maksuton pääsy kokeiluihin osana museovierailua.

Hahmotelmaan voi tutustua myös selattavana julkaisuna.

Tarve

Virtuaaliympäristö on varteenotettava keino uusien asioiden oppimiselle. Kouluissa on jo jonkin ajan ollut käytössä VR-laseja vastaamaan tähän haasteisiin.

Haaste

VR-lasit ovat herättäneet kiinnostusta, mutta niiden käytössä on kohdattu myös haasteita. Haasteita aiheuttavat sekä tilaratkaisut että pedagogiset näkökulmat. VR-laseilla liikkuminen ja työskentely turvallisesti edellyttävät riittävän suurta tilaa. Lisäksi ryhmän ohjaaminen ja yhteistyön toteuttaminen haastavat.

Tavoite päästä aistimaan ja tutustumaan asioihin, joihin ei fyysisesti ole mahdollisuutta tai joiden toteuttaminen olisi muuten vaikeaa, on opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja oppilaille kiinnostavaa. VR-lasien käyttö mahdollistaa tämän, mutta osalle käyttäjistä käyttökokemus aiheuttaa haasteita, jotka vähentävät saavutettavia hyötyjä.

VR-laseja käytettäessä ei myöskään synny suoraa kontaktia muihin oppijoihin, jolloin kokemusten ja tiedon jakaminen jää vähäiseksi. Voisiko VR-lasien hyödyt yhdistää helppokäyttöiseen tilaan, jossa myös oppilaiden välinen vuorovaikutus toteutuisi?

Ratkaisu?

Eräs ratkaisu voisi olla virtuaalitila ilman virtuaalilaseja. Kokemuksen immersiivisyys ei välttämättä ole samaa luokkaa kuin VR-laseissa, mutta tila antaisi uusia mahdollisuuksia mm. yhteistyöhön ja vaikka pari- tai ryhmätöihin. Joillekin oppilaille yhteinen kokemus voisi tuntua turvallisemmalta kuin yksilöllinen sukellus virtuaalimaailmaan.

Hahmotelma

Viereisessä kuvalla olen koittanut hahmottaa, mistä olisi kyse. Tila koostuisi näytöistä tai pinnoista, joihin voisi projisoida tai esittää 360-kuvia. Jo esittäminen niin, että oppilas kokee olevansa esitettävän asian äärellä (mm. paikat) lisää opetuksen havainnollisuutta ja immersiivisyyttä.

Kokemus ei olisi vain yksilöllinen vaan myös yhteinen, mikä sopii hyvin koulun pedagogiseen perustehtävään. Tilaa voisi kerralla käyttää puolikas luokka, n. 10-12 oppilasta.

Vuorovaikutteisuus

Kun tilaan lisää vuorovaikutteisia ominaisuuksia mm. niin että näkymää voi ohjata kosketuksella tai liikkeellä, tilan pedagogiset mahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi toki samalla tekniset ratkaisut monimutkaistuvat. Ratkaistavaksi jää mm. miten näkymää ja äänimaisemaa ohjataan, kuinka monen toimijan kosketus tai yksittäinen ohjain vaikuttaa. Nämäkin haasteet on ratkaistavissa.

Tila yhdessä koulussa vai yhteistyössä museon / kirjaston kanssa

Tilan hyödyistä huolimatta investointi vain yhteen kouluun olisi perusopetukselle haasteellista vaikka kyseessä olisikin jokin suurista 1000 oppilaan kouluistamme. Voisiko siis jokin julkinen tila kuten museo tehdä yhteistyötä tilan suhteen?

Koska koulut käyttävät aktiivisesti museon palveluja, olisi luontevaa, jos kyseinen virtuaalitila pienryhmille olisi koulun sijaan museolla. Pienryhmällä tarkoitan noin puolikasta luokkaa eli 10-12 henkilöä. Museo paikkana mahdollistaa myös sen että tilaa käytettäessä voisi toiselle puolelle luokkaa teettää odotellessa muita tehtäviä museolla.

Tilan sijaitseminen museolla mahdollistaisi sen hyödyntämisen koulujen lisäksi muillekin kohderyhmille. Käyttö ei olisi tällöin rajattu koulujen työskentelyaikoihin vaan se olisi yleisön käytettävissä museon aukioloaikoina mm. viikonloppuisin. Virtuaalitila voisi tarjota kiinnostavat
puitteet tutustua sekä pelimaailmaan että museoiden muihin näyttelyihin. Vuorovaikutteiset ominaisuudet lisäisivät käyttäjäystävällisyyttä.

Tilan käyttömahdollisuuksia

Näyttelyt esim. Van Gogh Tampere-talossa
Esittelyt esim. tulevia rakennuksia 3-ulotteisena
Immersiivisiä taide-elämyksiä (myös taideterapia?)
Koulutukset – havainnollistaminen
Oppiminen – ilmiöiden tutkiminen, havainnollinen kokemus
Oma ilmaisu, ohjelmointi
Pelit, pelaaminen
Kehittäminen ja testaaminen esimerkiksi peleissä

Ratkaistavia asioita ja haasteita

Mm. nämä:
Fyysinen paikka ja saavutettavuus
Turvallisuus ja henkilömäärä
Ympäröivä äänimaisema ja akustiikka
Tilan projisointitekniikka – näytöt, ledseinät?
Äänitekniikka – kauttimet, kuulokkeet?
Ohjaaminen – hallinta (yksin / useampi)
Vuorovaikutteisuus ja ympäristön reagointi
Mahdollisuus omien ympäristöjen luomiseen

Linkkejä

Thinglinkin demo aiheesta. Demossa käsitellään myös ohjaamisen mahdollisuuksia.
https://pitch.com/v/immersive-spaces-with-thinglink-vih8vf

Screenline
Tässä linkki myös tiloihin, joita voisi rakentaa: https://www.screenline.it/en/products/immersive-solutions/immersive-solutions/pro-solutions/immersive-cube/

Linkki esittelyvideoon (YouTube)
Alla on esitetty myös eräs tekninen ratkaisu, kuinka tilan voisi toteuttaa
https://www.youtube.com/watch?v=xs28oaqf8YM

Kirjoittaja

Jukka Haveri

Evästeet lyhyesti
Digikilta, logo

Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi.

Evästeet ovat pieniä tiedostoja jotka tallennetaan käyttäjän laitteelle. Ne kertovat meille esimerkiksi siitä, onko käyttäjä sivustolla ensimmäisen kerran vai ei. Evästeiden avulla saamme tietoa siitä, mitkä sivut ovat käyttäjiemme mielestä hyödyllisimpiä.

Pakolliset evästeet

Ainoa verkkopalvelun kannalta pakollinen eväste kertoo meille sinun päätöksestäsi muiden evästeiden suhteen. Suosittelemme, että sallit meidän asettaa tämän evästeen.

3rd Party Cookies

This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.