Avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisut tarjoavat oppilaitoksille houkuttelevan vaihtoehdon, joka voi olla sekä kustannustehokas että joustava, mutta myös vähentää samalla riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Mikäli oppilaitos on kiinnostunut hyödyntämään avoimen lähdekoodin ratkaisuja, hankinta- ja käyttöönottovaiheissa on kuitenkin tärkeää osata ottaa huomioon näkökohtia, jotka eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä. Aiemmat totutut mallit pohjautuvat yleensä yksinomaan perinteisten suljettujen ohjelmistojen hankinnoista opittuihin kokemuksiin. Avoimeen lähdekoodiin kuitenkin liittyy useita erityispiirteitä, jotka erottavat ne suljetuista ratkaisuista.

Tässä artikkelissa pyrimme tuomaan esille keskeisimpiä avoimen lähdekoodin ohjelmistohankintojen erityispiirteitä sekä tarkastelemme asiaa neljästä eri näkökulmasta, joita oppilaitosten olisi syytä punnita ja osata ottaa huomioon hankkiessaan ja ottaessaan käyttöön avoimeen lähdekoodiin pohjautuvia ohjelmistoratkaisuja.

1. Avoimen lähdekoodin valmis yhteisötuote vs. kehitysprojekti

Avoimen lähdekoodin ohjelmistohankinnan onnistumiseen vaikuttaa paljolti se, kuinka tarkasti oppilaitos pystyy etukäteen määrittelemään ensin tarpeensa. Kun oppilaitoksella on näkemys siitä, mitä lähdetään hankkimaan, on hyvä kartoittaa, onko markkinoilla mahdollisesti jo saatavana oppilaitoksen tarpeita vastaavaa avoimen lähdekoodin ratkaisua valmiina yhteisötuotteena, esimerkkinä verkkosivu- ja sisällönhallintajärjestelmät WordPress ja Drupal sekä verkko-oppimisympäristö Moodle. Tämä on oppilaitoksille suoraviivaisin tapa tehdä avoimen lähdekoodin hankinta. Usein on myös hyvä samalla kartoittaa muiden oppilaitosten kokemuksia ja suunnitelmia vastaavista ohjelmistohankinnoista.

Vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmistoja on kehitetty jo valtava määrä ja uusia projekteja käynnistyy jatkuvasti, ei vielä kaikkiin oppilaitosten tarpeisiin ole välttämättä saatavilla valmiina yhteisötuotteina tarpeeksi kypsiä avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Mikäli oppilaitoksen tarpeita vastaavaa avoimen lähdekoodin valmistuotetta ei löydy sellaisenaan, yksi tapa on kehittää uusi avoimen lähdekoodin ratkaisu joko tilauspalveluna tai palkata osaamista sen kehittämiseen itse. Esimerkkinä vastaavista avoimen lähdekoodin kehityspojekteista opetuspuolella voidaan nostaa esille Hämeenlinnan esi- ja perusopetuksen käyttämä AIRO-verkkotyöpöytä sekä Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä eVaka.

Usein järkevää on, että oppilaitos pyrkisi hakemaan sellaisia avoimen lähdekoodin tuotenimiä tai kirjastoja, joissa on olemassa jo erittäin laaja koodipohja. Tällöin oppilaitoksen tarpeita vastaava ratkaisu rakennetaan näiden päälle tekemällä ohjelmistosta joko kopio, jota aletaan kehittää itsenäisenä projektina tai yhdistelemällä eri komponentteja täysin uudeksi tuotteeksi tai ratkaisuksi, joka pohjautuu jo olemassa oleviin avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentteihin.

2. Ohjelmistoratkaisun kypsyystaso ja laaja yhteisön tuki

Eri avoimen lähdekoodin valmiita yhteisötuotteita vertailtaessa oppilaitosten on hyvä selvittää aina muun muassa kyseisen ratkaisun:

• kypsyystasoa,
• sen käytön laajuutta,
• taustalla olevan yhteisön kokoa ja aktiivisuutta,
• käytössä olevaa lisensointimallia sekä
• tarvittavan osaamisen, ylläpidon ja kehitystyön saatavuutta.

Nämä kaikki yhdessä ovat osaltaan avaintekijöitä toimivaan avoimen lähdekoodin ratkaisuun. On tärkeää, että valittu avoimen lähdekoodin ohjelmisto pysyy ajantasaisena ja tuettuna nyt ja tulevaisuudessakin. Useilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on yleensä taustalla laaja yhteisö, jossa lukuisat kehittäjät ympäri maailmaa työskentelevät jatkuvasti ohjelmistojen parantamiseksi, virheiden korjaamiseksi ja uusien ominaisuuksien lisäämiseksi. Näin oppilaitokset hyötyvät paitsi avoimen lähdekoodin ohjelmiston alkuperäisestä versiosta, myös jatkuvista päivityksistä ja parannuksista, joita yhteisö tuottaa.

3. Yhteentoimivuuden varmistaminen ja tietoturvaan liittyvät näkökulmat

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot tarjoavat usein uudenlaisia mahdollisuuksia mukauttaa ohjelmistoja oppilaitosten erityistarpeisiin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö voi myös helpottaa yhteensopivuutta oppilaitoksen nykyisen arkkitehtuurin kanssa ja on usein integroitavissa saumattomasti muihin jo käytössä oleviin järjestelmiin. Oppilaitoksen on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota yhteentoimivuuteen ja varmistaa, että valittu avoimen lähdekoodin ratkaisu toimii nykyisten teknologioiden kanssa sekä selvittää, miten tiedonsiirto ohjelmistosta toiseen tapahtuu.

Yksityisyyden ja tietoturvan merkitys kasvaa alati ja siksi onkin tärkeää myös huomioida tietoturvaan ja -suojaan liittyvät näkökulmat sekä varmistaa, miten ohjelmisto käsittelee ja säilyttää arkaluonteista tietoa, kuten opiskelijoiden henkilökohtaisia tietoja ja miten tietoturvaominaisuudet täyttävät opetusalalle asetetut yksityisyydensuojan vaatimukset. Avoimen lähdekoodin ratkaisut voivat tarjota parempaa läpinäkyvyyttä ja tarkastettavuutta, mikä osaltaan voi lisätä luottamusta avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisuihin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa mahdolliset haavoittuvuudet ja virheet voidaan aktiivisen ja laajan kehittäjäyhteisön toimesta havaita ja korjata nopeasti.

4. Ohjelmistoratkaisun käyttöönotto ja ylläpito

Varsinaisen avoimen lähdekoodin ohjelmistohankinnan lisäksi tarvitaan myös ratkaisun käyttöönottoprojekti. Käyttöönottoon liittyvän työn ja palvelun oppilaitos voi joko ostaa toimittajalta tai tehdä omana työnä. Avoimen lähdekoodin ratkaisut tarjoavat osaltaan valinnanvapauden työn toteuttamistavalle, ainakin mikäli kyseessä on laajasti käytetty avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Osaava asiakas pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmiston käyttöönoton itselleen sopivalla tavalla.

Ohjelmistoratkaisun hankinnan ja käyttöönoton jälkeen ohjelmistoa tulee myös ylläpitää, jotta sitä voidaan käyttää ja jotta esimerkiksi tietoturvasta huolehditaan keskeytyksettä. Ylläpitoa tarvitaan riippumatta siitä, onko kyse avoimen lähdekoodin valmiin yhteisötuotteen hankinnasta tai kehitysprojektista. Ylläpitoon löytyy erilaisia ratkaisuja, joista yhtenä vaihtoehtona on ylläpitopalvelun hankinta toimittajalta.

Lopuksi

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisujen valinta, hankinta ja käyttöönotto oppilaitoksissa vaatii huolellista suunnittelua ja arviointia. Näiden neljän eri kuvatun näkökulman huomioiminen auttaa oppilaitoksia varmistamaan, että valittu avoimen lähdekoodin ratkaisu palvelee ennalta määriteltyjä tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla, tarjoten samalla joustavan ja kustannustehokkaan tavan hyödyntää nykyaikaista teknologiaa myös opetusalalla. Avoimen lähdekoodin ratkaisut ovat myös usein helposti skaalautuvia ja mukautuvat oppilaitoksen muuttuviin tarpeisiin myös tulevaisuudessa.

Teksti: COSS ry
Kuva: Pixabay

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää avoimen lähdekoodin ja avoimien teknologioiden hyödyntämistä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Tavoitteenamme on olla yhdessä jäsentemme kanssa tunnetuin ja tunnustettu avoimen lähdekoodin toimija Suomessa. Toimintamme koostuu laaja-alaisesta yhteistyöstä, vaikuttamisesta, ekosysteemien ja verkostojen rakentamisesta sekä jäsentemme liiketoiminnan tukemisesta. Näiden lisäksi toimimme puolueettomana kumppanina myös erilaisissa vaihtuvissa hankkeissa ja projekteissa asiantuntijan roolissa.

Lue lisää: www.coss.fi

The post Avointa lähdekoodia oppilaitoksille: neljä kriittistä näkökulmaa hankinnasta käyttöönottoon appeared first on Digikilta.

Eroista huolimatta myös yhteisiä haasteita on löydettävissä. Kuntien ja kaupunkien välinen yhteistyö teknologia- ja ohjelmistohankinnoissa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, mutta siinä on vielä paljon kehitettävää. Olen itse useasti miettinyt, miksi kunnat ja kaupungit eivät rakenna kiinteämmin yhteistyöverkostoja, joissa älykkään teknologian ja ohjelmistojen avulla pyrittäisiin yhdessä ratkaisemaan kaikille yhteisiä haasteita. Toimintaprosessit ovat kunnilla ja kaupungeilla suhteellisen samantyyppisiä, jolloin olisi järkevää yhdistää voimia ja osaamista sekä pyrkiä avoimen teknologian avulla yhteiskehittämään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin sekä julkaisemaan ne avoimella lisenssillä kaikkien käyttöön. Tämä lisää resurssitehokkuutta sekä hyödyntää usean kunnan ja kaupungin osaamista laajasti yhteiseksi hyväksi.

Hyvä esimerkki on esimerkiksi Turun kaupungin Turku.fi-palveluun pohjautuva kuntien avoin verkkopalvelualusta, jota myös Kuntaliitto aktiivisesti edistää. Samoin Hämeen ammattikorkeakoulun AvoinHäme-hankkeessa kehitetty Tavastia Events -konsepti on lähtenyt leviämään myös muualle maahan. Tavastia Events perustuu Helsingin kaupungin avoimella lähdekoodilla julkaisemaan Linked Events -tapahtumarajapintaan. Avoimen lähdekoodin hankkeita on löydettävissä myös osoitteessa www.avoinkoodi.fi, johon on koottu Suomen valtionhallinnossa, opetusalalla ja kuntasektorilla käytettäviä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

Hämeenlinnan kaupunki on käynnistänyt ekosysteemiohjelman, jossa älykkäät palvelut -ekosysteemissä edistetään teemaa OpenHämeenlinna niin avoimen hallinnon kuin avoimen teknologian osalta. Ekosysteemissä on kymmeniä toimenpiteitä (roadmap), joilla Hämeenlinnan alueen yhteisöä pyritään saamaan mukaan yhteisölliseen kehitykseen niin yleisesti kuin teknologian alueella. Espoossa kehitetään varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmää (eVaka) ja haetaan yhteistyöhön muita kuntia ja kaupunkeja. Yhteisökehittämistä ei tapahdu vain maansisäisesti vaan Suomi ja Viro vievät eteenpäin kahta yhteiskehityshanketta. Tunnetuin on ehkä X-Road, jossa pyritään avoimen lähdekoodin mallilla helpottamaan tiedonsiirtoa julkisessa hallinnossa. X-Road on käytössä laajasti sekä Suomessa että Virossa ja sitä edistää yhdistysmuotoisesti NIIS. Samoin yhteiskehitetään VOLIS-järjestelmää, joka on tukijärjestelmä kokousten päätöksentekoa varten. Järjestelmä on suunniteltu tukemaan esim. lautakuntien ja valtuuston jäsenten julkista päätöksentekoa kokouksissa.

Esimerkkejä yhteisöllisistä kehityskonsepteista on paljon lisää ja kaikkia yhdistää ajatus siitä, että yhteiskehittäminen edistää kaikkien etuja ja antaa mahdollisuuksia resurssitehokkuuteen. Laajemmassa mittakaavassa samaan asiaan yhdistyy digitaalinen itsemääräämisoikeus, josta puhutaan erityisesti EU-tasolla. Julkiset toimijat ovat heränneet ajatukseen, että tietystä näkökulmasta on hyödyllistä pyrkiä digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen, missä digitaalisista ohjelmistoista sekä datasta ja niiden käytöstä voidaan päättää itse. On nähtävissä, että yhteisökehittämisen trendi on voimistumassa ja siihen liittyy voimakkaasti digitaalinen itsemääräämisoikeus sekä laajasti avoimen teknologian konseptit ja trendit. Meidän tulisi julkisissa organisaatioissa, yrityksissä ja myös yksilöinä miettiä, miten tämä tulee vaikuttamaan ohjelmistojen ja datan käyttöön tulevaisuudessa sekä miten itse voimme parhaiten hyödyntää yhteiskehittämisen malleja.

Timo Väliharju
Toiminnanjohtaja
COSS ry – Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus

Tutustu myös näihin (pitää korjata linkit kun artikkelit valmistuu)

• Kehittäjät etätyössä – mitä tehdään yksin, mitä yhdessä
• Yhteisökehittäminen haastaa älykkäät kaupungit ja kunnat
• Edtech ja oppijan menestys – näkökulmia toimialan tilanteeseen
• Suomessa kehitetty ja käytetty Dream-alusta valtaa Indonesian LifeLearn-nimellä
• Digikilta yhteistyöhön COSS ry:n Avoinkoodi.fi-palvelun kanssa

The post Yhteisökehittäminen haastaa älykkäät kaupungit ja kunnat appeared first on Digikilta.

32 miljoonaa käyttäjää Airolla? Ei Hämeenlinnassa, vaan Indonesiassa. LifeLearn on mobiilisovellus, joka rakentuu saman Dream-alustan päälle, joka löytyy Airon, Edisonin ja Unelmakoulun taustalta. LifeLearn aloitti yhteistyön indonesialaisten koulujen kanssa 2. joulukuuta 2017, tarjoten mobiilin oppimisen ja opetuksen alustan sekä digitaaliset oppisisällöt 32 miljoonalle oppilaalle ja 186 tuhannelle opettajalle. Viisivuotinen yhteistyö tarjoaa loistavat puitteet suomalaisen osaamisen ja toimintamallien tarjoamiseen, sillä sekä haasteet että työkalut ovat sopimuksen myötä samat Indonesiassa ja Suomessa.

Indonesia on Euroopan kokoinen, pinta-alaltaan ja väestöltään. Maa on nopeasti kehittyvä, jossa on paljon tehtävää ja paljon digitalisoitavaa, mutta matkapuhelin on melkein jokaisen ensimmäinen elektroninen laite, sillä yhteydenpito läheisiin ja visuaalinen viestiminen ovat indonesialaisten dna:ssa. Harva esimerkiksi tietää, että Indonesia on johtava maa Twitterin käytössä tai että Indonesian on ennustettu olevan maailman viidenneksi suurin talous vuonna 2030. Vaikka opettajien palkat eivät ole kummoiset, opettajia pidetään arvossa. Kun muistetaan, että Suomen nousu sotien jälkeen rakentui pitkälti opetuksen varaan, ovat arvostetut opettajat tärkeä voimavara myös Indonesiassa.

INDONESIAN KOULUT OTTAVAT MALLIA SUOMESTA

Voiko Indonesialla ja Suomella olla jotain muutakin yhteistä? Onhan välimatkaa mailla kuitenkin yli 10 000 kilometriä. Yllättävää kyllä viimeisien vuosien aikana Indonesian koulu-uudistukset ovat saaneet paljon inspiraatiota Suomesta. Yhteisöllisyys ja oppimisen ilosta lähtevä opetus näyttää olevan se näkökulma, jolla Indonesia haluaa uudistua.

Yksityiskoulut ovat toki oma lukunsa, mutta julkiset koulut ovat vielä varsin perinteisessä opetuskulttuurissa kiinni. Koulu alkaa 7-vuotiaana ja oppivelvollisuus kestää 12 vuoden ajan. Päivä alkaa pihalla aamunavauksessa ja piha toimii myös liikunta-alueena. Opettaja opettaa, käytössä voi olla projektori tai piirtoheitin. Oppikirjat ovat ahkerassa käytössä, oppimateriaalit ovat suurelta osin kynä-paperi-linjalla. Toisaalta, oppilaat saavat esittää kysymyksiä, mikä ei ole itsestäänselvyys monissa Aasian maissa.

Kun lähtöajatus opetuksen uudesta suunnasta Indonesiassa on sama kuin Suomessa, myös samat ratkaisut tuntuvat sopivan luontevasti käytettäväksi.

Lifelearn tukee Suomalaista otetta opetukseen

LifeLearn perustuu suomalaiseen pedagogiaan ja näkemykseen oppimisesta elämän kaikissa vaiheissa. Joissain tilanteissa koulun opettaja ohjaa oppimista, toisissa taas oppilailla on ohjat käsissään, kun he vaikka keskenään harjoittelevat jalkapalloa tai skeittaamista tai videoiden tekemistä. LifeLearnin kautta meidän kaikkien todelliset oppimisen yhteisöt ja verkostot voivat olla olemassa myös digitaalisesti, jolloin itse jakamamme kuvat, videot, ajatukset ja pohdinnat jäävät talteen elinikäiselle oppimispolullemme, sekä oman reflektiomme avuksi että portfolioksi muille.

Yhteistyö Indonesian koulujen kanssa ei synny nopeasti, vaan on edellyttänyt pitkäjänteistä läsnäoloa ja eri toimijoihin tutustumista. Luottamusta on rakennettu vuosia. Joulukuinen sopimuksemmekaan ei ole asiakas-toimittaja-tyyppinen vastakkainasettelu, vaan yhteistyön ja yhdessä kehittämisen jatkon varmistava virstanpylväs.

Lifelearn on sitoutunut avoimuuteen

Yksi syy LifeLearnin valintaan Indonesiassa on sen sitoutuminen avoimuuden periaatteisiin. Suuri osa sen lähdekoodista on avoimesti lisensoitua. Sen lisäksi LifeLearn on sitoutunut MyData-periaatteisiin eli takaa, että asiakkaat ja käyttäjät saavat halutessaan kaiken heihin liittyvän datan itselleen ja voivat siirtää ne toiselle palveluntarjoajalle. LifeLearnille tärkeämpää on luottamus ja yhteistyö asiakkaidensa kanssa kuin sopimukset, joissa asiakkaat pakotetaan yhden toimittajan loukkuun.

LifeLearn jatkaa kehittymistään mobiilina versiona Dream-alustasta ja laajenee Aasian, Euroopan ja Afrikan maissa. Suomessakin koulut voivat halutessaan ottaa käyttöön työpöytä-Dreamin rinnalle mobiili-Dreamin eli LifeLearnin.

Lisätietoja: info@lifelearnplatform.com.

The post Suomessa kehitetty ja käytetty Dream-alusta valtaa indonesian Lifelearn-nimellä appeared first on Digikilta.

Digikilta on valtakunnallinen Opetushallituksen rahoittama verkostohanke esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Hanke keskittyy tiedolla johtamiseen sekä hyvien toimintakäytäntöjen levittämiseen. Sen toiminnasta vastaavat Hämeenlinnan johdolla 12 kuntaa sekä Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry. Tärkeä osa hanketta on avoin tietopankki, jossa julkaistaan hankkeen kuluessa kertyneitä tietoja ja kokemuksia sekä aiheeseen liittyvää uutisointia. Lisäksi kertynyttä tietotaitoa hyödynnetään Digikillan järjestämissä teemapajoissa, tapahtumissa ja webinaareissa.

Avoinkoodi.fi on puolestaan Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry:n ylläpitämä palvelu, joka kokoaa yhteen avoimena lähdekoodina julkaistut julkishallinnon IT-hankkeet. Palvelua on nyt laajennettu käsittämään opetuksessa ja oppilashallinnossa käytettävät järjestelmät, joita oppilaitokset ja kunnat voivat hyödyntää. Avoinkoodi.fi siirtyi Solitalta COSSin jatkokehitykseen vuoden 2017 alussa.

COSSia ja Digikiltaa yhdistää yhteinen tavoite saattaa avoimen lähdekoodin ratkaisut helpommin niitä etsivien saataville. Siinä missä Digikilta tuntee oppilaitosten käyttämät avoimen lähdekoodin ratkaisut, pystyy COSS tarjoamaan näille toimivan julkaisualustan Avoinkoodi.fi-palvelussa. COSS ja Digikilta ovatkin päättäneet tehdä yhteistyötä ja julkaista avoimen lähdekoodin oppimisalan hankkeet ja järjestelmät Avoinkoodi.fi-sivustolla erillisessä oppilaitoksille suunnatussa osiossa. Sivusto löytyy myös Digikilta.fi-tietopankista. Tarkoituksena on säästää oppilaitosten edustajien aikaa ja karsia avoimen lähdekoodin ratkaisujen etsimiseen ja käyttöönottoon liittyvää päällekkäistä työtä tarjoamalla lista saatavilla olevista palveluista. Tutustu palveluun osoitteessa avoinkoodi.fi ja ilmoita meille puuttuvista järjestelmistä GitHubin kautta tai sähköpostitse avoinkoodi@coss.fi.

Lisätiedot
Timo Väliharju, Toiminnanjohtaja, COSS ry, timo.valiharju@coss.fi, 050 330 3339
Jari Harvio, Opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki, Digikilta-verkosto, jari.harvio@hameenlinna.fi, 050 594 7883

The post Digikilta yhteistyöhön COSS ry:n Avoinkoodi.fi-palvelun kanssa appeared first on Digikilta.