Etäopetusjakso maalis-toukokuussa 2020 antoi monessa kunnassa buustia koulujen digikehitykselle. Osassa kouluista oli jo hyvin valmistauduttu näinkin odottamattomaan tilanteeseen, mutta osassa kouluista jouduttiin tilanteeseen, jossa esimerkiksi laitteita ei ollut kaikille oppilaille tai edes opettajille heti tarjolla. 18.3.2020 onkin varmasti monelle opettajalle ja rehtorille jäänyt mieleen päivänä, jolloin kouluissa tehtiin jotain ennen kokematonta ja historiallista. Tuon päivämäärän valitsin myös rajakohdaksi tarkastellessani koulujen digitilannetta ennen ja jälkeen ensimmäisen laajan, lähes kaikkia kouluja ja luokka-asteita koskettaneen etäopetusjakson.
Lisää aiheesta
- Digikilta.fi: Selvityksen tuloksia pähkinänkuoressa: Tutoropettajien ja aluekoordinaattoreiden kokemuksia ja havaintoja poikkeusvuodesta syksyllä 2020
- Poikkeusvuosi 2020 kouluissa: Tutoropettajien ja tutortoiminnan aluekoordinaattoreiden kokemuksia ja havaintoja (pdf)
Katsauksen aineisto
Opettajien Opeka– ja rehtoreiden ja koulujen johtajien Ropeka-itsearviointikyselyistä on haettu aineisto vuoden 2019 alusta aina lokakuun loppuun vuonna 2022. Otokseen valittiin ne samat otoskunnat, jotka Kansallinen koulutuksen arviointikeskus määritteli taannoisille Digiajan peruskoulu -hankkeille . Tuossa otoksessa huomioitiin kuntien koko ja alueellinen jakautuminen mahdollisimman tasapuolisesti. Toki siihen ei ole kyselyissä voitu vaikuttaa, kuinka aktiivisesti näistä kunnista on vastattu, mutta otos näytti kuitenkin alueellisesti tasaisemmalta kuin koko aineisto ilman tätä kuntien valintaa. Miesten ja naisten osuudet vastaajista olivat mainitussa järjestyksessä 22 % ja 78 %, alakoulun henkilöstöä oli 51 prosenttia vastaajista, yläkouluista 28 prosenttia, yhtenäiskouluista 18 prosenttia ja lukioista oli vastaajista 3 prosenttia.
Etäopetusjakson vaikutukset saatavilla oleviin laitteisiin ja sovelluksiin
Ennen tuota etäopetusjaksoa vain harva opettaja oli opetuksessaan käyttänyt etäyhteyssovelluksia. Oletuksena olikin, että niiden hyödyntäminen olisi etäopetusjakson jälkeen lisääntynyt reippaasti, mutta varmaankin johtuen väittämän muotoilusta Opeka-kyselyssä, edelleen vain reilu viidennes opettajista ilmoitti käyttävänsä niitä etäopetusjakson jälkeen. Väittämä siis alkoi: ” Käytän videovälitteisen opetuksen ohjelmistoja…” jolloin vastaushetki saattoi vaikuttaa siihen, että vastattiin kieltävästi (kun ei nyt juuri sillä hetkellä ollut tarvetta opettaa etäyhteyksin). Joka tapauksessa, muutos aiempaan oli kuitenkin suuri. Varsinaisena etäopetusaikana varmasti vielä suurempi määrä opettajia näitä sovelluksia käytti, vaikka tarinoita ainoastaan Vilma-viestein opettamisestakin olemme saaneet kuulla.
Opettajien käytössä oleviin työnantajan tarjoamiin henkilökohtaisiin laitteisiin etäopetusjakso on selkeästi tuonut muutosta. Pöytäkoneiden ja tablettien määrä on vähentynyt reilusti ja tilalle ovat tulleet kannettavat tietokoneet jo lähes kaikille opettajille (93 %). Myös älypuhelinten määrä on noussut aiemmasta 21 prosentista 36 prosenttiin. Digiajan peruskoulu II -hankkeeseen liittyvissä opettajien haastatteluissa vuonna 2019 älypuhelinten puute tuli jo selkeästi esille, ja tämä etäopetukseen siirtyminen on osaltaan varmasti monissa kunnissa vauhdittanut tuohon tarpeeseen vastaamista.
Ropekassa koulujen rehtoreilta ja johtajilta kysytään myös muutamia koulujen toimintaympäristöön, kuten laitteisiin, verkkoyhteyksiin ja saatavilla olevaan digitukeen liittyviä kysymyksiä. Näistä viimeksi mainituista on tässä esimerkkinä TVT-käytön pedagogisen kehittämisen tiimi, jollainen nyt etäopetusjakson jälkeen löytyy jo 60 prosentilla kouluista, kun ennen etäopetusjaksoa luku oli hieman yli 40 prosenttia.
Miten etäopetusjakso sitten näkyi opettajien ja rehtoreiden arvioissa omasta osaamisestaan?
Opekassa ja Ropekassa pyydetään molemmissa vastaajia valitsemaan annettujen kuvausten joukosta omaa tilannettaan parhaiten vastaava määrittely. Etäopetusjakson jälkeen lähes puolet opettajista (49 %) arvio itsellään olevan vähintään kehittyneet pedagogiset taidot ja enää 5 prosentilla on mielestään osaamisessaan puutteita. Ajalta ennen etäopetusjaksoa vastaavat luvut ovat 42 % ja 7 %. Suurimmat muutokset näkyvät perustason TVT-taitojen ja kehittyneiden pedagogisten taitojen vastausmäärissä (4 %:n muutos). Rehtorien osalta näkyvät suurimmat muutokset perustason TVT-taitojen ja monipuolisen TVT-osaajan vastausmäärissä.
Tuo osaamistasokysymys ei luonnollisestikaan kuvaa vastaajien mitattavissa olevaa taitotasoa, vaan paremminkin kertoo heidän luottamuksestaan omaan osaamiseen. Onkin hienoa nähdä, että tuo pandemian yhteydessä usein mainittu ”digiloikka” on lisännyt opettajien ja rehtoreiden itseluottamusta omaan digiosaamiseensa. Varsinaista osaamisen parantumista ei noin lyhyessä ajassa ole käytännössä oikein ehtinyt tapahtui muuten kuin saatujen kokemuksen kautta. Onnistuneet kokemukset digivälineiden ja erilaisten sovellusten käytössä ovat varmasti voimaannuttaneet opettajia ja alentaneet aiemmin digiä vähän hyödyntäneille kynnystä ottaa erilaisia välineitä jatkossakin käyttöön.
Entä digiteknologian käyttäminen oppitunneilla?
Opettajien oma digiteknologian käyttö suurimmalla osalla oppitunneista on Opekan vastausten perusteella pysynyt kokonaisuudessa suunnilleen samana, noin neljän viidestä vastaajasta ollen jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Eroa positiivisten vastausten määrässä ennen ja jälkeen etäopetusjakson on tässä kysymyksessä 4 prosenttia ja erityisesti täysin samaa mieltä-vastausten määrä on noussut. Oppilaiden TVT:n käyttö ei ole opettajien mukaan kuitenkaan lisääntynyt etäopetusjakson jälkeen. Vain kolmannes opettajista vastaa väittämään jokseenkin tai täysin samaa mieltä ja eroa on vain 1 prosentti verrattuna vastauksiin ennen etäopetusjaksoa.
Jo aiemmissa selvityksissä (Digiajan peruskoulu ja Digiajan peruskoulu II) on todettu koulujen digitalisaation etenevän maltillisesti, ja samaan lopputulokseen voidaan päätyä myös tässä vertailussa. Digitalisaatio on koko yhteiskuntaa koskeva ilmiö, ja vaikka kouluilla on siihen liittyen erityisen tärkeä tehtävä oppilaiden tulevaisuudessa tarvitsemien taitojen välittäjänä, on se kuitenkin vain yksi niistä monista tärkeistä asioista, joita opettajat ja koulujen johtajat koulun arjessa hoitavat ja vievät eteenpäin.