Teksti: Kari A. Hintikka, Anne Rongas, Lauri Ylä-Jussila Otavan opistosta ja Erika Tanhua-Piiroinen Tampereen yliopistosta
Keskusteluja tekoälystä – tekoälyn fasilitoimana
Keskustelimme parissa antoisassa Zoom-sessiossa koulumaailmaankin vauhdilla ilmaantuneesta generatiivisesta tekoälystä mahdollisuuksineen ja haasteineen. Keskustelumme kietoutui monitahoisesti tekoälyn, opetuksen ja organisaatiokulttuurin kehittämisen ympärille. Totesimme, että aiheesta voisi kirjoittaa useitakin syvälle luotaavia blogikirjoituksia sukeltaen tekoälyn ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen oppimisen kontekstissa. Päädyimme kuitenkin tiivistäen tarjoamaan lukijalle joitain konkreettisia esimerkkejä sekä havaintoja, jotka valottavat, miten teknologia voi toimia oppimisen katalysaattorina ja avustajana koulun toimintakulttuurin kehittämisessä. Keskustelujen tiivistämisessä ja analyysissa apunamme oli tekoälyavustaja Fred (https://fireflies.ai/apps).
Kohti avointa ja osallistavaa toimintakulttuuria
Digitaalisen oppimisen kenttä on jälleen uudessa ja kiehtovassa vaiheessa, missä tekoälyn rooli tulee muokkaamaan perustavanlaatuisesti sekä opetuksen menetelmiä että oppimiskokemuksia. Tekoäly ei ole enää vain futuristinen visio, vaan se on vahvasti läsnä luokkahuoneissa, etäopetuksessa ja itseopiskelussa. Tekoälyn integroiminen koulutukseen ja organisaatioihin ei ole kuitenkaan pelkästään tekninen uudistus, vaan se vaatii syvällistä ymmärrystä ihmisyydestä, oppimisesta ja yhteisön dynamiikasta. Kun tekoäly tulee osaksi arkea, se haastaa vallitsevia toimintatapoja ja edellyttää avoimuutta uudenlaiselle ajattelulle.
Tekoäly voi toimia arvokkaana työkaluna päätöksenteossa ja strategisen näkemyksen kehittämisessä. Kun tekoäly tarjoaa analyyttistä tukea ja uusia näkökulmia, se voi auttaa johtajia ymmärtämään paremmin monimutkaisia ilmiöitä ja löytämään innovatiivisia ratkaisuja haasteisiin. Johdon rooli korostuu tekoälyä hyödyntävän kulttuurin luojana: innostamisessa, osallistamisessa ja uuden oppimisen tukemisessa.
Tekoälyn tuominen osaksi organisaation arkea haastaa perinteiset toimintakulttuurit. Avain menestykseen on luoda kulttuuri, jossa epävarmuus ja uuden oppiminen nähdään mahdollisuuksina. Tämä edellyttää avoimuutta, dialogia ja yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken. Johdon tehtävänä on fasilitoida tätä muutosta tukemalla avoimuutta, kokeilunhalua ja jatkuvaa oppimista.
Tekoäly opetuksen tukena: mahdollisuuksien laajentaminen
Tekoäly voi rikastuttaa oppimiskokemuksia tarjoamalla yksilöllisiä oppimispolkuja ja tukemalla opettajien työtä monipuolisten resurssien ja analytiikan avulla. Tämä vaatii koulutuksen toimijoiden – opettajien, oppilaiden ja johdon – yhteistyötä ja valmiutta uudelleen ajatteluun. Tekoälyn avulla voidaan myös vahvistaa kriittistä ajattelua ja oppia ymmärtämään sen mahdollisuuksia ja rajoituksia osana oppimisprosessia.
Eräs merkittävä tekoälyn sovellusalue opetuksessa on automatisoitujen koejärjestelmien käyttö. Kuvittele opettaja, joka hyödyntää tekoälyä luodakseen räätälöityjä testejä opiskelijoilleen. Sen sijaan, että opettaja kuluttaisi tunteja kokeen suunnittelun parissa, tekoälyalgoritmi voi generoida monipuolisia ja opetussuunnitelman mukaisia kysymyksiä, jotka testaavat opiskelijoiden ymmärrystä syvällisellä tasolla. Kuitenkin, kun opettaja käyttää tekoälyä näin luovasti, on tärkeää kommunikoida tämän teknologian käytöstä avoimesti opiskelijoille, välttäen niin kutsuttua ”tekoälyhäpeää” eli pelkoa teknologian epäluotettavuudesta tai väärinymmärrystä sen käytöstä.
Toinen esimerkki tekoälyn hyödyntämisestä oppimisympäristöissä on Fireflies-työkalun käyttö kokousten muistiinpanojen automatisoimiseen. Kuvitelkaa tilanne, jossa opettajien tiimi keskustelee uudesta opetussuunnitelmasta. Sen sijaan, että yksi tiimin jäsenistä keskittyisi muistiinpanojen kirjaamiseen, Fireflies kuuntelee ja tallentaa keskustelun, muuttaen sen tekstimuotoon reaaliajassa. Tämä vapauttaa kaikki osallistujat keskittymään vuorovaikutukseen ja ideoiden virtaan, parantaen kokouksen laatua ja tehokkuutta.
Tekoälyn tulevaisuus oppimisessa ja luovassa työssä
Tulevaisuudessa tekoäly voi toimia paitsi tukivälineenä, myös aktiivisena osallistujana oppimisprosessissa, esittäen kysymyksiä, haastamalla opiskelijoiden ajattelua ja tarjoten räätälöityä tukea jokaisen oppijan tarpeisiin. Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa tekoäly pystyy tunnistamaan opiskelijan oppimistyylit ja räätälöimään opetusmateriaalin vastaamaan näitä yksilöllisiä tarpeita, tarjoten samalla välitöntä palautetta ja ohjausta.
Luovan työn alueella tekoäly tarjoaa uusia näkökulmia ja työkaluja. Esimerkiksi kirjailijat, jotka työskentelevät historiallisten romaanien parissa, voivat käyttää tekoälyä tutkimaan historiallisia konteksteja, löytäen nopeasti lähteitä ja inspiraatiota kirjoitusprosessiinsa. Koulussa puolestaan oppilaat voivat käyttää tekoälyä apuna esimerkiksi tutkielmien ja esitelmien suunnittelussa ja lähteiden etsinnässä. Vaikka tekoäly voi nopeuttaa tietojen keräämistä, on tärkeää kuitenkin muistaa, että luovuuden ja inspiraation syvällinen tunne syntyy usein juuri syventymisestä ja materiaalin perusteellisesta tutkimisesta, eikä pelkästään nopeudesta ja tehokkuudesta.
Lopuksi on tärkeää korostaa, että vaikka tekoäly avaa uusia ovia oppimiselle ja opetukselle, ihmisen rooli – opettajana, oppijana, luovana toimijana – pysyy korvaamattomana. Tekoälyn ja ihmisen välinen synergia voi tuoda oppimiseen uuden ulottuvuuden, mutta se vaatii meiltä avoimuutta, eettisiä pohdintoja ja jatkuvaa dialogia teknologian mahdollisuuksien ja rajoitusten ymmärtämiseksi. Tekoäly tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia koulutuksen ja organisaatioiden kehittämiseen, mutta sen potentiaalin hyödyntäminen vaatii muutakin kuin teknologian käyttöönottoa. Se edellyttää uudenlaista ajattelutapaa, avointa toimintakulttuuria ja kaikkien osallistumista. Johdon rooli on keskeinen: se ei ainoastaan johda teknologian käyttöönottoa, vaan luo edellytykset kulttuurille, jossa tekoäly voi tukea oppimista, kasvua ja innovaatioita.
