Erilaisiin ohjelmistoihin ja tietojärjestelmiin liittyviin hankintatilanteisiin liittyy useita näkökulmia, joita oppilaitoksissa joudutaan huomioimaan. Yksi näistä näkökulmista liittyy hankittavan ohjelmistoratkaisun lähdekoodiin ja siihen, millaisia vaikutuksia valittavan ohjelmiston lähdekoodilla on sen kehittämisessä, käyttöönotossa, ratkaisun ylläpidossa ja toimittajan valinnassa.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisut tarjoavat oppilaitoksille houkuttelevan vaihtoehdon, joka voi olla sekä kustannustehokas että joustava, mutta myös vähentää samalla riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Mikäli oppilaitos on kiinnostunut hyödyntämään avoimen lähdekoodin ratkaisuja, hankinta- ja käyttöönottovaiheissa on kuitenkin tärkeää osata ottaa huomioon näkökohtia, jotka eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä. Aiemmat totutut mallit pohjautuvat yleensä yksinomaan perinteisten suljettujen ohjelmistojen hankinnoista opittuihin kokemuksiin. Avoimeen lähdekoodiin kuitenkin liittyy useita erityispiirteitä, jotka erottavat ne suljetuista ratkaisuista.
Tässä artikkelissa pyrimme tuomaan esille keskeisimpiä avoimen lähdekoodin ohjelmistohankintojen erityispiirteitä sekä tarkastelemme asiaa neljästä eri näkökulmasta, joita oppilaitosten olisi syytä punnita ja osata ottaa huomioon hankkiessaan ja ottaessaan käyttöön avoimeen lähdekoodiin pohjautuvia ohjelmistoratkaisuja.
1. Avoimen lähdekoodin valmis yhteisötuote vs. kehitysprojekti
Avoimen lähdekoodin ohjelmistohankinnan onnistumiseen vaikuttaa paljolti se, kuinka tarkasti oppilaitos pystyy etukäteen määrittelemään ensin tarpeensa. Kun oppilaitoksella on näkemys siitä, mitä lähdetään hankkimaan, on hyvä kartoittaa, onko markkinoilla mahdollisesti jo saatavana oppilaitoksen tarpeita vastaavaa avoimen lähdekoodin ratkaisua valmiina yhteisötuotteena, esimerkkinä verkkosivu- ja sisällönhallintajärjestelmät WordPress ja Drupal sekä verkko-oppimisympäristö Moodle. Tämä on oppilaitoksille suoraviivaisin tapa tehdä avoimen lähdekoodin hankinta. Usein on myös hyvä samalla kartoittaa muiden oppilaitosten kokemuksia ja suunnitelmia vastaavista ohjelmistohankinnoista.
Vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmistoja on kehitetty jo valtava määrä ja uusia projekteja käynnistyy jatkuvasti, ei vielä kaikkiin oppilaitosten tarpeisiin ole välttämättä saatavilla valmiina yhteisötuotteina tarpeeksi kypsiä avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Mikäli oppilaitoksen tarpeita vastaavaa avoimen lähdekoodin valmistuotetta ei löydy sellaisenaan, yksi tapa on kehittää uusi avoimen lähdekoodin ratkaisu joko tilauspalveluna tai palkata osaamista sen kehittämiseen itse. Esimerkkinä vastaavista avoimen lähdekoodin kehityspojekteista opetuspuolella voidaan nostaa esille Hämeenlinnan esi- ja perusopetuksen käyttämä AIRO-verkkotyöpöytä sekä Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä eVaka.
Usein järkevää on, että oppilaitos pyrkisi hakemaan sellaisia avoimen lähdekoodin tuotenimiä tai kirjastoja, joissa on olemassa jo erittäin laaja koodipohja. Tällöin oppilaitoksen tarpeita vastaava ratkaisu rakennetaan näiden päälle tekemällä ohjelmistosta joko kopio, jota aletaan kehittää itsenäisenä projektina tai yhdistelemällä eri komponentteja täysin uudeksi tuotteeksi tai ratkaisuksi, joka pohjautuu jo olemassa oleviin avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentteihin.
2. Ohjelmistoratkaisun kypsyystaso ja laaja yhteisön tuki
Eri avoimen lähdekoodin valmiita yhteisötuotteita vertailtaessa oppilaitosten on hyvä selvittää aina muun muassa kyseisen ratkaisun:
• kypsyystasoa,
• sen käytön laajuutta,
• taustalla olevan yhteisön kokoa ja aktiivisuutta,
• käytössä olevaa lisensointimallia sekä
• tarvittavan osaamisen, ylläpidon ja kehitystyön saatavuutta.
Nämä kaikki yhdessä ovat osaltaan avaintekijöitä toimivaan avoimen lähdekoodin ratkaisuun. On tärkeää, että valittu avoimen lähdekoodin ohjelmisto pysyy ajantasaisena ja tuettuna nyt ja tulevaisuudessakin. Useilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on yleensä taustalla laaja yhteisö, jossa lukuisat kehittäjät ympäri maailmaa työskentelevät jatkuvasti ohjelmistojen parantamiseksi, virheiden korjaamiseksi ja uusien ominaisuuksien lisäämiseksi. Näin oppilaitokset hyötyvät paitsi avoimen lähdekoodin ohjelmiston alkuperäisestä versiosta, myös jatkuvista päivityksistä ja parannuksista, joita yhteisö tuottaa.
3. Yhteentoimivuuden varmistaminen ja tietoturvaan liittyvät näkökulmat
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot tarjoavat usein uudenlaisia mahdollisuuksia mukauttaa ohjelmistoja oppilaitosten erityistarpeisiin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö voi myös helpottaa yhteensopivuutta oppilaitoksen nykyisen arkkitehtuurin kanssa ja on usein integroitavissa saumattomasti muihin jo käytössä oleviin järjestelmiin. Oppilaitoksen on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota yhteentoimivuuteen ja varmistaa, että valittu avoimen lähdekoodin ratkaisu toimii nykyisten teknologioiden kanssa sekä selvittää, miten tiedonsiirto ohjelmistosta toiseen tapahtuu.
Yksityisyyden ja tietoturvan merkitys kasvaa alati ja siksi onkin tärkeää myös huomioida tietoturvaan ja -suojaan liittyvät näkökulmat sekä varmistaa, miten ohjelmisto käsittelee ja säilyttää arkaluonteista tietoa, kuten opiskelijoiden henkilökohtaisia tietoja ja miten tietoturvaominaisuudet täyttävät opetusalalle asetetut yksityisyydensuojan vaatimukset. Avoimen lähdekoodin ratkaisut voivat tarjota parempaa läpinäkyvyyttä ja tarkastettavuutta, mikä osaltaan voi lisätä luottamusta avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisuihin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa mahdolliset haavoittuvuudet ja virheet voidaan aktiivisen ja laajan kehittäjäyhteisön toimesta havaita ja korjata nopeasti.
4. Ohjelmistoratkaisun käyttöönotto ja ylläpito
Varsinaisen avoimen lähdekoodin ohjelmistohankinnan lisäksi tarvitaan myös ratkaisun käyttöönottoprojekti. Käyttöönottoon liittyvän työn ja palvelun oppilaitos voi joko ostaa toimittajalta tai tehdä omana työnä. Avoimen lähdekoodin ratkaisut tarjoavat osaltaan valinnanvapauden työn toteuttamistavalle, ainakin mikäli kyseessä on laajasti käytetty avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Osaava asiakas pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmiston käyttöönoton itselleen sopivalla tavalla.
Ohjelmistoratkaisun hankinnan ja käyttöönoton jälkeen ohjelmistoa tulee myös ylläpitää, jotta sitä voidaan käyttää ja jotta esimerkiksi tietoturvasta huolehditaan keskeytyksettä. Ylläpitoa tarvitaan riippumatta siitä, onko kyse avoimen lähdekoodin valmiin yhteisötuotteen hankinnasta tai kehitysprojektista. Ylläpitoon löytyy erilaisia ratkaisuja, joista yhtenä vaihtoehtona on ylläpitopalvelun hankinta toimittajalta.
Lopuksi
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisujen valinta, hankinta ja käyttöönotto oppilaitoksissa vaatii huolellista suunnittelua ja arviointia. Näiden neljän eri kuvatun näkökulman huomioiminen auttaa oppilaitoksia varmistamaan, että valittu avoimen lähdekoodin ratkaisu palvelee ennalta määriteltyjä tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla, tarjoten samalla joustavan ja kustannustehokkaan tavan hyödyntää nykyaikaista teknologiaa myös opetusalalla. Avoimen lähdekoodin ratkaisut ovat myös usein helposti skaalautuvia ja mukautuvat oppilaitoksen muuttuviin tarpeisiin myös tulevaisuudessa.
Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää avoimen lähdekoodin ja avoimien teknologioiden hyödyntämistä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Tavoitteenamme on olla yhdessä jäsentemme kanssa tunnetuin ja tunnustettu avoimen lähdekoodin toimija Suomessa. Toimintamme koostuu laaja-alaisesta yhteistyöstä, vaikuttamisesta, ekosysteemien ja verkostojen rakentamisesta sekä jäsentemme liiketoiminnan tukemisesta. Näiden lisäksi toimimme puolueettomana kumppanina myös erilaisissa vaihtuvissa hankkeissa ja projekteissa asiantuntijan roolissa.
Lue lisää: www.coss.fi
