Ajankohtaista |

Tutoropettajat aitiopaikoilla – Mitä kevään 2020 digipedaloikasta opittiin?

Digikilta-selvitys: Etäopetuksen opit tutoreilta – selvitys koronakevään vaikutuksista opetukseen tutoropettajan silmin

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen ja Kaisa Honkonen

Digitalisaatiota on pyritty edistämään kouluissa jo pitkään, mutta tänä keväänä tuo pyrkimys sai vauhtia, kun kaikki koulut valmiuslain nojalla parin päivän varoitusajalla siirtyivät etäopetukseen. Tilanne oli yllättävä ja vaati melkoisen loikkauksen suurelle osalle opettajia. Ennen etäopetusjaksoa esimerkiksi videovälitteisestä etäopetuksesta oli kokemusta vain kuudella (6) prosentilla opettajista (Opeka 1.1.2019 – 18.3.2020). Tässä tilanteessa tutoropettajat olivat ensiarvoisen tärkeä resurssi kouluille. Niinpä Digikilta halusi selvittää, miten tutoropettajat ovat tuon poikkeusjakson nähneet ja miten kouluilla heidän kokemuksensa perusteella tilanteesta selvittiin. Selvityksen tavoitteena oli löytää Digikilta-verkostolle selkeät painopistealueet, joihin tulisi lähitulevaisuudessa kiinnittää huomiota, sekä auttaa arvioimaan millainen kehitystarve kullakin painopistealueella on omassa kunnassa. Selvityksen tavoitteena on toimia keskustelun avaajana toimintamallien jakamiseksi sekä etä- ja hybridiopetuksen (etä- ja lähiopetusta yhtä aikaa tai vuorotellen) yhteiskehittämiseksi. 

Selvityksen toteuttivat yhdessä Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus ja Suomen eOppimiskeskus ry. Touko – kesäkuussa 2020 tutoropettajille toteutettiin verkkokysely suomeksi ja ruotsiksi. Osallistumispyynnöt välitettiin aluekoordinaattoreiden kautta tutoropettajille. Lisäksi haastateltiin muutamien koulujen rehtoreita sekä opetuksen kehittäjiä. Kyselyyn vastasi kevään kiireisimpään aikaan yhteensä 201 tutoropettaja, joista ruotsinkielisiä vastaajia oli 13 ja aluekoordinaattoreita 19. Digitutoreita oli 93, pedagogisia tutoreita 63 ja sekä digi- että pedagogisina tutoreina toimi 34 vastaajaa. Kuviossa 1 näkyvät nämä vastaajien roolit tutoreina ikäryhmittäin.

Digipedagogina vai pedatutorina -pylväsdiagrammi ikäryhmittäin.
Alle 40-vuotiaista tutoropettajista suurin osa on digitutoreita, mutta myös muissa ikäryhmissä digitutoreita on enemmän kuin pedagogisia tai sekä digi- että pedagogisia tutoreita. Pedagogisten tutoreiden ryhmää (keltaiset pylväät) tarkasteltaessa huomataan heitä olevan eniten ikäryhmässä 40-49, ja sama koskee myös sekä digi- että pedagogisten tutoreiden ryhmää.

Etäopetukseen tarjotut resurssit

Suuressa osassa kouluja oli annettu koko kunnan yhteinen ja/tai koulukohtainen ohjeistus etäopetuksen toteuttamisesta koulussa.  Kuitenkin noin neljännes vastaajista ilmoitti, ettei yhteistä ohjeistusta ollut etäopetuksen alkaessa annettu. Haastatteluissa nostettiin ohjeistusten osalta esiin kiire ja tilanteen vaatima nopea reagointi. Strategisia linjauksia tehtiin mitä pystyttiin ja korjattiin sitten tilanteen mukaan, jos joku asia ei onnistunut tai ohjelmistoissa oli isompia ongelmia.Etäopetusjakson koettiin kuitenkin pääsääntöisesti sujuneen hyvin (kuvio 2.). 

Haasteena nopealle siirtymiselle etäopetukseen saattavat olla muun muassa laitteet, jos ei niitä ole jo valmiiksi riittävästi niin opettajille kuin oppilaille. Opettajista reilu puolet käytti tutoropettajien mukaan työnantajan tarjoamia laitteita ja lopuista pääosa sekä omia että työnantajan tarjoamia laitteita. 4.5 prosenttia tutoropettajista ilmoitti opettajien käyttävän ainoastaan omia laitteitaan. Oppilaiden osalta käytännöt olivat moninaiset. Pelkkiä koulun laitteita ilmoitti käytetyn 71 vastaajaa, kun  puolestaan omia laitteita joko pelkästään tai yhdessä koulun tarjoamien laitteiden kanssa oli käytetty 164 vastaajan tutoroimissa kouluissa.

Pylväsdiagrammi etäopiskelun sujumisesta käyttöön valituilla sovelluksilla, laitteilla ja palveluilla.
Oppilaiden etäopiskelun sujumisen arvio noin 85 % vastaajista sujuneen vähintään jokseenkin hyvin. Etäopetuksen sujuminen kokonaisuudessaan arvioitiin vieläkin korkeammalle. Positiivisia vastauksia oli lähes 99 %.

Mitä etäopetusjaksolta opittiin ja mitä opeista kannattaa siirtää myös lähiopetukseen

Erilaisten digivälineiden merkitys luonnollisesti korostui, kun kaikki opetus tapahtui joko etäyhteyksin reaaliaikaisesti tai oppilaiden tehdessä itsenäisesti tehtäviä, jotka palautettiin digitaalisessa muodossa. Digitaaliset oppimisympäristöt kokoavat niin opetusmateriaaleja, tehtäviä ja niihin liittyviä ohjeita kuin oppilaiden tuotoksia. Oppimisympäristöissä voi toteuttaa myös arviointia. 

Uusia yhteydenpidon kanavia ja tapoja  jouduttiin ottamaan käyttöön sekä opetushenkilöstön väliseen vuorovaikutukseen että yhteydenpitoon perheiden kanssa, kun kokoontumisia fyysisesti yhteisessä tilassa oli vältettävä. Haastatteluissa mainittiin muun muassa Whatsapp-viestit ja etäyhteysohjelmistojen avulla toteutetut opettajainkokoukset ja epämuodolliset tapaamiset opettajien kesken. Myös koteihin voitaisiin jatkossakin olla yhteydessä muillakin tavoilla kuin puhelimitse tai Wilma-viestein.

Etäopetusjaksolla heräsi ajatuksia myös opetuksen järjestämiseksi tarvittaessa verkon avulla muulloinkin kuin poikkeusaikana. Esimerkiksi lomien, sairastumisen tai sosiaalisten paineiden vuoksi voisi olla tarjolla mahdollisuus osallistua opetukseen verkon kautta. Näitä tilanteita varten olisi mietittävä jo etukäteen, miten esimerkiksi verkossa olevat otetaan huomioon ja miten koulutusta suunnitellaan erilaisiin tilanteisiin. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi sellainen, jossa opettaja opettaa kotoa – oppilaat ovat luokassa tai osa oppilaista on verkossa ja opettaja sekä muut oppilaat luokassa. Opetustilanne voi olla myös, kuten nyt keväällä 2020, jolloin lähes kaikki oppilaat ja usein opettajakin toimivat verkossa kodeistaan käsin.

Opettajien yhteisiä aineistojen ja ideoiden jakelukanavia otettiin myös käyttöön etäopetusjaksolla. Lähiopetuksessa koulussa ideointia ja ideoiden jakamista tapahtuu jonkin verran  epämuodollisissa ja satunnaisssa kohtaamisissa, joista ei kuitenkaan jää talteen kuin asianomaisten muistikuvat. Niinpä tällaisia digitaalisia jakelukanavia kannattaisi suosia myös lähiopetuksen aikana.  

Opettajien osallistuminen täydennyskoulutukseen voisi hyvin toteutua webinaarien ja muiden verkkokoulutusten avulla. Opetustyöstä poissaolo ja sijaisten saaminen ovat olleet yksi keskeinen haaste opettajien täydennyskoulutukselle, ja opettajat toivovat kuitenkin koulutusten järjestämistä nimenomaan työajalla (ks. Digiajan peruskoulu -raportit 20172019 ja 2020 sekä taustaselvitys 2016) Jos ei koulutusta varten tarvitse matkustaa, voisi osallistuminen toteutua helpommin koulutyön ohessa, kun matka-aika jäisi pois.

Selvityksen perusteella yhteinen strategia ja kuntien sekä koulujen tarjoamat selkeät ohjeet osoittautuivat tärkeiksi etäopetuksen onnistumiselle. Kun opettajilla on selkeät yhteiset ohjeet ja sopimukset, ei aikaa tarvitse käyttää toimintatapojen pohtimiseen ja oppilaiden yhdenvertainen asema opetuksessa myös varmistuu. Etäopetuksen toteuttaminen ei näin ollen ole myöskään yksittäisen opettajan valintojen ja mieltymysten varassa.

Etäopetusjaksolla hyviksi koettuja käytänteitäKehittämiskohteita lähitulevaisuudessaEsimerkkejä ja tarkennuksia
Koulun selkeät ohjeet poikkeustilanteessaDigistrategioiden sekä etä- ja hybridiopetuksen ohjeiden selkeyttäminen, jakaminen ja noudattaminenValtakunnallisten tai kunnan ohjeiden soveltaminen juuri oman koulun tilanteessa
Joustava mahdollisuus osallistua opetukseen tarvittaessa etänäOpetuksen toteuttamisen linjaukset erilaisiin tilanteisiin – miten verkossa olevat otetaan huomioon, miten koulutusta suunnitellaan erilaisiin tilanteisiin, huomio digipedagogiikkaanesim. opettaja opettaa kotoa – oppilaat luokassa, osa oppilaista verkossa – opettaja ja muut oppilaat luokassa – kaikki oppilaat ja opettaja verkossa
Laitehankinnat oppilaille ja opettajille Selkeät linjaukset puhelinten käyttämiseen ja päätökset opettajien älypuhelimista
Oppilaiden itseohjautumistaitojen, itsesäätelyn ja muiden oppimaan oppimisen taitojen vahvistaminen
1:1 laitteet esim. oppilaille 4.luokasta alkaenKaikille opettajille henkilökohtainen kannettava tietokoneNäillä keinoin päästäisiin etäopetuksessa suoraan keskittymään olennaiseen – oppimiseen ja sen tukemiseen.
Digitaaliset oppimisympäristöt, sovellukset ja materiaalit Tutoropettajille monipuolista koulutusta eri tasoille ja tarpeisiin Sovellusten ja ohjelmistojen perus- ja monipuolisen käytön, digitaalisen arvioinnin ja oppimisanalytiikan, etäopetuksen teknisen järjestämisen sekä pedagogiikan, verkkovuorovaikutuksen ja erilaisten oppijoiden tukemiseen liittyvää koulutusta
Sähköiset kokeet ja arviointiTutoropettajille monipuolista koulutusta eri tasoille ja tarpeisiin 
Yhteinen aineistojen ja ideoiden jakokanava opettajilleVuorovaikutustapojen arviointi ja kehittäminen yhdessä oppilashuollon ja muiden oppilaiden ja perheiden hyvinvointiin liittyvien tahojen kanssa.
Roolien selkeyttäminen ja vastuiden selkeä jakaminen Opettajat, avustajat, erityisopettajat, tutoropettajat, rehtori, sivistystoimi, tekninen tuki
Webinaarit ja muut verkkokoulutukset opettajillePedagogisen, teknisen ja hyvinvoinnin tuen varmistaminen opettajilleKevään etäopetusjakso toi esille myös tarpeen tutoropettajien (ja opettajien yleensäkin) työnohjaukseen, jotta vastaavissa tilanteissa työn kuormittavuus ja työssä jaksaminen pysyisi hallinnassa.
Etäopetusjaksolla hyvin toimivista käytänteistä sekä muusta kyselyaineistosta johdettuja lähitulevaisuuden kehittämiskohteita ja toimenpidesuosituksia.

Lähteet

Kaarakainen, M-T., Kaarakainen, S-S., Tanhua-Piiroinen, E., Viteli, J., Syvänen, A. ja Kivinen, A. 2017. Digiajan peruskoulu 2017 – Tilannearvio ja toimenpidesuositukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 72/2017. Helsinki: VNK https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160341 

Tanhua-Piiroinen, E., Viteli, J., Syvänen, A., Vuorio, J., Hintikka, K. A. & Sairanen, H. 2016. Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016. Helsinki: VNK. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79573 

Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S-S., Kaarakainen, M-T., Viteli, J., Syvänen, A. ja Kivinen, A.  2019. Digiajan peruskoulu. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2019). https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161383 

Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen S-S., Kaarakainen M-T. & Viteli, J. 2020. Digiajan peruskoulu II.  Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:17. Helsinki: Opetus ja kulttuuriministeriöhttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162236