Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen ja Kaisa Honkonen
Kerroimme kirjoituksessamme Tutoropettajat aitiopaikoilla – mitä kevään 2020 digipedaloikasta opittiin (Tanhua-Piiroinen & Honkonen 2020) tutoropettajien kokemuksista liittyen etäopetukseen siirtymiseen ja sen mukanaan tuomiin toimintatapoihin ja käytännön ratkaisuihin. Selvitys perustui edellisenä keväänä kerättyyn tutoropettaja-aineistoon. Syksyllä 2020 jatkoimme opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tätä selvitystyötä: Miten kevään 2020 etäopetusjaksolta saadut kokemukset ja havainnot olivat muuttaneet kuntien ja koulujen strategioita, suunnitelmia ja käytäntöjä koulujen pedagogisessa toiminnassa? Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti tutoropettajien ja tutortoimintaa alueillaan koordinoivien henkilöiden näkökulmiin.
Kysely tutoropettajille toteutettiin marras−joulukuun vaihteessa 2020. Vastausten alustavan analyysin jälkeen haastateltiin aluekoordinaattoreita kahdeksalta eri alueelta, joista kuusi oli suomenkielisiä ja kaksi ruotsinkielisiä. Yhteensä haastateltavia oli 10. Tutoropettajakyselyyn vastasi 341 tutoropettajaa, joista suomenkielisiä oli 310 ja ruotsinkielisiä 31. Naisia oli vastaajista 67 % ja miehiä 31 % – 2 % ei halunnut vastata kysymykseen. Suurin osa vastanneista tutoropettajista toimii digitutoreina, lisäksi oli muun muassa pedagogisia tutoreita, arviointitutoreita, kielitutoreita ja opetussuunnitelmatutoreita (kuva 1). Tutoropettajat ovatkin heterogeeninen joukko opettajia, joita yhdistää opettajan työtä sekä koulun toimintakulttuuria kehittävä ote. Resurssit, työnkuva sekä toimintamallit vaihtelevat kunnittain ja kouluittain.
Digistrategiat ja suunnitelmat hybridiopetuksen varalle
Strategiatyötä kartoittavan kysymyksen (kuva 2) perusteella digistrategiatyö on kouluilla hyvin käynnissä, joillain alueilla ollaan jo tavoitteessa. Vasta syksyllä 2020 tutortoiminnan aloittaneella Ahvenanmaalla sekä Pohjois-Suomen ja Lapin alueilla tavoitteen saavuttamista ei vielä tunnistettu. Lounais- ja Itä-Suomen alueilla suurin osa vastauksista sijoittui tasolle Olemme kehittyneet, muilla alueilla tyypillisin vastaus oli: Asia on vireillä.
Syyslukukaudella 2020 koulut ja oppilaitokset totuttelivat niin sanottuun “hybridimalliin”, jossa opetus voitiin järjestää sekä lähiopetuksena että etänä. Etä- tai hybridiopetuksen varalle oli kunnissa annettu ohjeita ja niitä oli monenlaisia. Merkillepantavaa oli kuitenkin, että kevään poikkeustilanteen jälkeen vielä 9 prosenttia vastaajista ilmoitti syksyllä, että kunnalla ei ole minkäänlaista yhtenäistä ohjeistusta. Tilanne oli silti parantunut kevään 2020 kyselyaineistoon verrattuna, jolloin neljännes vastaajista ilmoitti, ettei suunnitelmaa ollut. Kunnan toimintasuunnitelmien puuttumisella ei ollut kuitenkaan yhteyttä siihen, miten tutoropettajat arvioivat etäopetuksen onnistumista eri oppiaineissa. Sen sijaan keväällä luodut ja syksyllä päivitetyt suunnitelmat olivat positiivisesti yhteydessä siihen, miten tutoropettajatoimintaa arvostettiin kouluilla sekä tutoropettajien arviointiin opettajien digiosaamisen kehittymisestä.
Tutoropettajat, aluetutorit, aluekoordinaattorit tai digimentorit ovat eri tavoin mukana kuntatason strategiatyössä, ja digiosaaminen on osa koulutoimen strategia- ja kehittämistyötä. Osassa kuntia kehittäminen oli pidemmällä jo ennen pandemiaa ja sen aiheuttamaa poikkeustilannetta etäopetusjaksoineen. Poikkeustilanne saattoi tällöin myös hidastaa kehitystoimintaa, kun koulujen ja tutoropettajien oli keskitettävä voimansa käytännön koulutyön sujumiseen ja sen tukemiseen.
Muutokset toimintatavoissa ja digiresursseissa
Kysyttäessä toimintatapojen muutoksista kevään kokemusten jälkeen tutoropettajat mainitsivat muun muassa luokka-asteittaiset suunnitelmat, joissa huomioidaan erityisoppilaat ja heidän tarvitsemansa tuki. Myös sähköiset oppimisympäristöt ja niihin liittyvät valinnat tuotiin esille. Osa oli jatkanut viime kevään mukaisesti, osa keskittänyt tekniset valinnat tiettyihin palveluihin, kuten Googlen tai Microsoftin työvälineisiin tai muihin oppimisratkaisuihin kuten Qridiin. Hybridiopetuksen osalta oli huomioitu sekä samanaikaisopetus että erilaiset tilanteet, joissa joko opettaja tai osa oppilaista on karanteenissa tai etäopetuksessa. Hybridiopetuksen muodoksi oli kehitetty myös erilaisia vuorottelutapoja, joissa osa ryhmistä on vuoron perään koulussa ja etäopetuksessa.
“On sovittu, että kaikki käyttävät classroomia pohjana. Keväällä oli eri aineiden kesken yläkoululaisilla monta eri toteutustapaa, kaikki oppilaat eivät pysyneet hyvin perässä, missä mitkäkin tehtävät ja ohjeet olivat.”
Tutoropettaja
Oppilaiden laitteiden osalta oli monin paikoin jatkettu suunnitelmia laitteiden riittävyyden varmistamiseksi erilaisissa etäopetustilanteissa. Muutamassa vastauksessa tuli esiin, että oppilailla on ollut käytettävissä koneita 1:1, mutta koneita on myös kierrätetty oppilaalta toiselle tilanteen mukaan. Tässä yhteydessä mainittiin erityisesti Chromebookit. Niissä kunnissa, joissa laitteistot olivat jo ennen pandemiaa ja etäopetusjaksoa hyvällä mallilla, oli etäopetukseen siirtyminen helppoa. Tarvittavat päivitykset laitteistojen osalta ovat tällöin olleet kevyitä, kuten esimerkiksi konferenssimikrofonien hankintoja. Ainakin yhdellä alueella oppilailla oli myös paljon omia laitteita, jonka vuoksi koulun koneita oli jopa jäänyt kouluille etäopetuksen ajaksi. Tälläkin alueella oli kuitenkin vaihtelua oppilaiden kotien välillä.
Älypuhelimia ja puhelimia oli hankittu opettajille jonkin verran lisää. Kevään 2020 selvityksessä tutoropettajat nostivat tämän asian selkeänä puutteena esiin: henkilökohtaisten puhelinten käyttäminen oppilaiden ohjauksessa ei ollut opettajien mielestä sovelias toimintatapa. Sovelluksia oli kevään kokemusten jälkeen jonkin verran korvattu toisilla. Oli myös hankittu lisää maksullisia palveluja ja lisätty tarvittavia lisenssejä opetuksen tueksi. Pääsääntöisesti oli kuitenkin tehty yhdenmukaistamista ja yhteiset linjaukset oli pyritty viemään kaikkien tietoisuuteen muun muassa koulutusta järjestämällä.
Suurin muutos aikaisempaan on sähköisten alustojen aktiivinen hyödyntäminen osana opetusta (kuva 3). Myös digitaalisia materiaaleja on alettu hyödyntää enemmän opetuksessa. Opettajat ovat oppineet jakamaan omia materiaalejaan sähköisten alustojen avulla sekä hyödyntämään olemassa olevia materiaaleja. Myös yhteisen suunnittelun lisääntyminen mainittiin useammassa vastauksessa. Opettajien asenteet ovat tutoreiden vastausten perusteella muuttuneet ja digitaalisuutta hyödynnetään enemmän kuin aikaisemmin. Opettajankokoukset, vanhempainillat, ja muut sidosryhmätapaamiset järjestetään muun muassa pääasiassa etäyhteyksin. Tämä myös koettiin hyvänä toimintatapana.
Oppiainekohtaisissa vertailuissa lukuaineiden opetus sujui kevään etäopetusjaksolla parhaiten. Vaikeimmiksi etäyhteyksin opetettaviksi aineiksi arvioitiin taito- ja taideaineet, joista kolme hankalinta olivat käsityöt, musiikki ja liikunta.
Kevään 2020 tilanteesta tehdyissä selvityksissä (mm. Karvi, 2020) on nostettu esiin, että osalle oppilaista oli syntynyt oppimisvajetta. Tutortutkimuksemme avoimissa kysymyksissä tutoreilta kysyttiinkin, millaisia toimenpiteitä näiden oppilaiden tukemiseksi oli tehty. Oppilaiden osaamisvajeita on kartoitettu, arvioitu ja tukitoimia mukautettu tarpeen mukaisesti. Oppituntien aikana on hyödynnetty samanaikaisopettajuutta, erityisopettajan lisäresurssia, pienryhmäopetusta sekä tarvittaessa eriyttämistä. Useissa vastauksissa mainittiin valtionavustus, jonka avulla kouluihin on palkattu muun muassa erityis- ja resurssiopettajia sekä koulunkäynnin ohjaajia. Aluetutoreiden näkemys oli, että tutoreiden rooli on ollut auttaa opettajia, antaa vinkkejä erilaisten tilanteiden ratkaisemiseen oppilaiden kanssa ja tukea laitteiden ja ohjelmien kanssa.
“Kouluun on palkattu lisää henkilökuntaa tasaamaan kevään 2020 aiheuttamia ongelmia. Samanaikaisopetusta, tukiopetusta ja muuta yksilöopetusta on lisätty.”
Tutoropettaja
“Koronarahoitusten avulla on koulussa lisätty erityisopettajien määrää.”
Tutoropettaja
“Tukiopetusta ja tarkkaa seurantaa. Yhteistyötä kotien kanssa lisätty entisestään”
Tutoropettaja
Osaamisen kehittäminen ja koulutustarpeet
Kevään 2020 lähes täydellinen etäopetukseen siirtyminen sai aikaan osaamisloikan opettajien ja oppilaiden digitaidoissa. Näin tutoropettajat tilannetta arvioivat. Sekä oppilaiden että opettajien digiosaaminen on selvästi lisääntynyt kevään etäopetusjakson jälkeen. Opettajien osaamisen lisääntymisestä yli puolet vastaajista on täysin samaa mieltä, oppilaiden kohdalla puolestaan yli puolet on jokseenkin samaa mieltä.
Vaikka osaaminen onkin lisääntynyt, heijastuu tutoreiden avoimista vastauksista tarve opettajien teknisten taitojen vahvistamiselle sekä digipedagogiikan kehittämiselle. Opettajien taidot vaihtelevat edelleen paljon. Osa opettajista pystyy hyödyntämään digitaalisia resursseja sujuvasti osana omaa opetustaan, mutta osa tarvitsee edelleen sparrausta perustaidoissakin. Vastauksissa kuitenkin näkyi, että tämä viimeksi mainittu joukko on pienentynyt viime aikoina. On mielenkiintoista nähdä, miten digiosaamisen muutos näkyy ensi lukuvuonna toteutettavissa opettajien ja oppilaiden itsearviointikyselyissä, Opekassa ja Oppikassa.
”Enemmistö opettajista kykenee hallitsemaan nykyiset digialustat ja niiden käytön, mutta tämä tarkoittaa, että ne harvat yksilöt, jotka ovat pudonneet totaalisesti digitalisaation kelkasta, erottuvat joukosta entistä räikeämmin. Tarvittaisiin siis ihan digiosaamisen alkeet – koulutusta niille harvoille opettajille, jotka ”putosivat kärryiltä” jo ajat sitten. Jatkuvasti kuulee tarinoita eri kouluista, joissa oppilaille annetaan viikon tehtävät etänä kerralla wilman kautta, mikä on hyvin turhauttavaa, kun oma kouluni hoitaa etäopetuksen mallikkaasti ja noudattaa lukujärjestyksen mukaista opetusta myös etänä.”
Tutoropettaja
Opettajien kouluttamisesta poikkeustilanteessa ja etäopetukseen liittyvän digiosaamisen kehittämisestä ovat vastanneet tutoropettajat. Opettajat ovat itse yleensä huolehtineet oppilaiden taitojen kehittämisestä. Poikkeuksiakin toki löytyi, muun muassa eräs aluekoordinaattori kertoi, että oli toiminut digitukena myös suoraan oppilaille ja eräs haastateltava kertoi oppilaan ottaneen yhteyttä omatoimisesti suoraan tutoriin. Pääsääntöisesti tutorit kuitenkin auttavat opettajia kehittämään osaamistaan, jolloin oppilaat saavat tarvitsemansa tuen opettajalta.
Opettajien koulutustarpeiksi mainittiin muun muassa sähköinen arviointi, jonka kehittämiseksi tarvitaan koulutusta niin arviointisovellusten käyttöön kuin arvioinnin toteuttamiseen käytännössä. Yleisesti toivottiin myös ainekohtaisia käytännön esimerkkejä siitä, miten digitaalisia resursseja voidaan hyödyntää eri oppiaineissa. Tutorit nostivat esiin myös tarpeen ohjelmoinnin opetuksen koulutukseen sekä videoiden tekemiseen liittyvät koulutukset. Lisäksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen liittyvää koulutusta tarvittaisiin. Muutamassa vastauksessa mainittiin myös asenteet ja tarpeet niiden muuttamiselle.
Tutoropettajien omat tarpeet koulutukselle olivat hyvin samansuuntaiset kuin heidän vastaustensa perusteella muillakin opettajilla. Tarvetta on erityisesti syventävälle koulutukselle eri alustojen ja ohjelmien käyttöön sekä niiden pedagogiseen käyttöön. Alustojen lisäksi toivottiin koulutusta ohjelmointiin, robotiikkaan ja videoiden tekemiseen liittyen. Näiden lisäksi oli paljon yksittäisiä mainintoja erityyppisistä ohjelmista. Tutorit kaipaavat oman työnsä tueksi lisäksi koulutusta itse tutortyöhön: taitoja toisten opettajien kouluttamiseen sekä innostamiseen. Samalla muutamissa vastauksissa nostettiin esiin tarve kehittää oman alueen strategioita sekä teknistä ympäristöä, ja niihin kaivataan lisäosaamista.
Kaikissa haastatteluissa kävi selvästi ilmi verkostojen suuri merkitys. Paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset verkostot ovat avainasemassa tutoropettajien ja sen myötä laajemmin koulujen digiosaamisen kehittämisessä. Eräässä pienessä kunnassa strategiatyö oli käytännössä digistrategiatyötä, jossa tutortoiminta oli vahvasti mukana. Jaksaminen oli keväällä koetuksella kaikilla opettajilla, ei ainoastaan tutoropettajilla. Aluekoordinaattorit ovat pyrkineet helpottamaan tutoreiden työtä osallistumalla tutoreiden työhön, tarjoamalla omia resurssejaan heidän avukseen, tekemällä työsuunnittelua tutoreiden kanssa sekä ihan vain kuuntelemalla. Myös erilaisia viestinnän keskittämiseen liittyviä toimenpiteitä on pyritty kehittämään, jotta kuormitusta saataisiin vähennettyä tutoreilta.
Tutortoiminnan merkitys ja jatkuminen
Tutoropettajilla on merkittävä rooli opettajien osaamisen kehittämisessä. He tuntevat koulutyön paikalliset toimintamallit ja käytännöt paremmin kuin ulkopuoliset kouluttajat, mikä edesauttaa opitun viemistä suoraan käytäntöön. Koko tutortoiminnassa on aluekoordinaattoreiden mukaan siirrytty alkuvaiheen teknisemmän tuen antamisen jälkeen yhä enemmän juuri pedagogiseen tai digipedagogiseen suuntaan. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että osa pedagogisista tutoreista ei ole välttämättä digipedagogiikkaan perehtyneitä.
Syksyllä 2020 tutorit kuvasivat työnsä muuttuneen: opettajien asenteiden muutos on lisännyt kysyntää opastukselle ja tuelle. Monissa luokissa on harjoiteltu ja ylläpidetty taitoja, jotta tarvittaessa etäopetukseen siirtyminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Tutorit ovat tehneet edelleen mahdollisuuksien mukaan samanaikaisopetusta, mutta koulutukset ovat pääsääntöisesti siirtyneet webinaareiksi verkkoon. Myös karanteenit ovat työllistäneet tutoreita. Opettajat ovat tarvinneet edelleen tukea, ja salasanoihin, ohjelmistoihin ja laitteiden hallintaan on tarvittu lisäkäsiä. Tutoropettajat kuitenkin nostivat esiin osaamisen muutoksen. Perustaidot alkavat olla suurimmalla osalla opettajista nyt hallussa, joten kysymyksissä on siirrytty enemmän digipedagogiseen kehittämiseen. Tutoropettajat toivovatkin lisää muun muassa ainekohtaisia vinkkejä ja esimerkkejä digipedagogisista ratkaisuista.
Tutortoiminta on ollut tärkeässä roolissa erityisesti kevään 2020 poikkeusoloissa, mutta niin tutoropettajat itse kuin aluekoordinaattoritkin pitävät sitä erinomaisena pysyvän vertaisoppimisen mallina. Sen toivotaan edelleen jatkuvan tavalla tai toisella.
“Roolista on tullut tärkeä osa arkea koulussa. Kysymyksiä ja vertaistukea sekä samanaikaisopettajuutta kaivataan päivittäin paljon, opettajat ovat heränneet digiloikkaan ja päässeet siihen mukaan avullani.”
Tutoropettaja
Toimenpidesuosituksia
- Tutortoiminta tulisi vakiinnuttaa ja luoda tutoreille pysyvä koulutusmalli
- Resurssien tasaisesta jakautumisesta tulisi huolehtia valtakunnallisesti
- Oppilaiden monilukutaidon tasa-arvoinen toteutuminen tulisi varmistaa opettajien osaamisen ja riittävien laiteresurssien myötä
- Verkostoja tulisi ylläpitää ja lisätä
- Jakamisen kulttuuria ja opettajien avointen oppimateriaalien tuntemusta olisi pyrittävä lisäämään
- Tiimiopettamiseen tulisi kannustaa
- Suunnitelmat ja toimintaohjeet poikkeustilanteiden varalle tulisi olla ajan tasalla kaikissa kunnissa
Toimenpidesuositukset kokonaisuudessaan ja koko raportti löytyvät Suomen eOppimiskeskuksen sivulta https://eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/julkaisut/.
Lähteet
Karvi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 2020. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Noudettu osoitteesta: https://karvi.fi/app/uploads/2020/06/KARVI_T1820.pdf
Tanhua-Piiroinen, E.& Honkonen, K. 2020. Tutoropettajat aitiopaikoilla – Mitä kevään 2020 digipedaloikasta opittiin? Digikilta, 9.10.2020. Noudettu osoitteesta: https://www.digikilta.fi/ajankohtaista/tutoropettajat-aitiopaikoilla-mita-kevaan-2020-digipedaloikasta-opittiin/
